Blogissa kerrotaan Salon Koirahallin kuulumisia. Yrittäjänä häärää Katja ja koiralaumaan kuuluvat lk saksanseisoja Ryyppy, labbikset Pommac ja Qelmi sekä cavalier Otto.
Kylläpä taas on tapahtunut ja tänne blogiinkaan ei ole ehtinyt kirjoittaa kuukausiin!
Käytiin tosiaan Kuopiossa junnujen ja sennujen agilityn SM-kisoissa 18.-19.3.2017. Matkassa oltiin lähinnä kannustusjoukon ja koutsin roolissa. Ryyppy pääsi ekaa kertaa reissuun muiden koirien jäädessä hoitoon. Hyvin se osasikin käyttäytyä niin mökissä, kisapaikalla kuin matkallakin!
Kisat menivät hienosti, parhaana tuloksena Ella ja sheltti Nasta 4. sija nuorissa! Muilla oli myös hyviä ratoja vaikka mitaleita ei tullutkaan, mukana olivat nuorissa Miisa ja cavalier Alma, Roosa ja sheltti Muru ja sennuissa Teija ja saksanpaimenkoira Karda. Hieno kokemus varmasti kaikille. Seuraavat kisat ovatkin 2018 elokuussa Pietarsaaressa, saa nähdä millä porukalla sinne lähdetään 😊
Oman kisaamisen saralla ollaan urakoitu omien ja lainakoirien kanssa. Qelmi kävi 26.2.2017 ATT:n kisoissa ja sieltä nappasi toisen luvan 2-luokasta. Tällä kertaa ei tarvinnut käydä hyppäämässä tuomariakaan vasten, vaikka tuomaria oli kuulemma jo varoiteltu isosta mustasta 😁. Viime talvena Qelmi siis kävi juurikin ATT:llä pomppaamassa kyseistä tuomaria päin (video alla). Jotain on ehkä opittu siis vuodessa (video vuotta myöhemmin).
Niitti sai 25.3.2017 TSAU:lla ekan sertin pitkän hylly putken jälkeen 3-luokasta! Ottaa se vähän harjoittelua tuo kolmosissa kisaamisen makuun pääseminen. Nyt pärähti sitten valiokello tällä sheltillä käyntiin, melkoisen jännää!
Samoissa kisoissa kisattiin myös Qelmin kanssa ja itse möhlittyäni huikean hienon hyppyradan väärään putken päähän, piti ottaa itseä niskasta kiinni ja tulihan se sieltä agilityradalta sitten eli serti ja Qelmillekin siirto 3-luokkaan! Qelmin tämän vuoden tavoite on siis agilityssä saavutettu, joten nyt voidaan vaikka heilutella käsiä loppuvuoden 😂. No ei kai, pitäähän siellä kolmosissa joku rata käydä juoksemassa, kun kerta sinne saakka on taaplattu!
Siinähän se meni kaksi päivää kisoissa sutjakkaasti. Tuli juostua yhdeksän starttia. Lauantaina oli Niitin 3-luokan kisat ja sunnuntaina Jura ja Amigo 1-luokassa.
Niitin kanssa juostiin kolme rataa ja jos nyt pikaista analyysia radoista tekee, niin koira alkaa olla osaamiseltaan aika hyvällä tasolla, muutaman kontaktin olisi voinut ottaa huolellisemmin. Jokaisella radalla tulleet suoritusvirheet olivat ohjaajan eli minun aikaansaannoksia :D
Ensimmäisellä radalla katsoin, että menee pitkäksi ja sujahtaa putkeen ja jotenkin tuli jäätyminen ja hypylle ajateltu päällejuoksu oli jotain aivan muuta, käsittämätöntä räpellystä ehkäpä, onks se joku ohjauskuvio?!
Toisella radalla oli niin hyvä meininki ja fiilis, mutta hutilointi hypylle lähetyksessä ja koira lipsahti takaakiertoon. En sitä siinä enää viitsinyt alkaa omaa mokaani korjailla, kun oli niin hyvä vauhti päällä, että jatkoin surutta seuraavalle esteelle ja siitä tietty hylätty.
Viimeinen rata oli myös hyvä, mutta liian hätäinen valssi juuri koiran ollessa rimalla ja rima tippui.
Tässä nämä kolme Niitin rataa videoituna:
Sunnuntaina jatkettiin 1-luokassa Amigon ja Juran kanssa. Amigossa tykkään sen estehakuisuudesta ja tietyllä tapaa rennon ja vaivattoman näköisestä etenemisestä, toki ohjaajan pitää osata ja ehtiä kertoa minne mennään ja hidas tuo koira ei tosiaan ole! Jura on vielä melkoinen sählä, mutta kun miettii mistä aloitettiin, niin siihen nähden se oli lähes hallinnassa radalla :D
Amigo teki kaksi voittonollaa, joista sitten luva ja serti sekä nousu 2-luokkaan. Kunnollisista kontakteista ei ollut tietoakaan ja niitä aletaan nyt hioa kuntoon ennen kuin isommin 2-luokassa kisaillaan. Toisella radalla Amigo liukastui ja luisui päin keppiä aika ikävän näköisesti. Herkempi koira ei varmasti olisi enää pujotellut, mutta tuo on aika kovapäinen verrattuna vaikka Niittiin, joka on tosi pehmeä luonteeltaan.
Tässä Amigon videot kisoista:
Juran kanssa oltiin ekaa kertaa tuolla kisaamassa ja eihän se oo tainnu olla muuten ikinä missään muualla kisoissa, kuin kolme kertaa aiemmin TSAU:n hallissa. Se on vielä niin innoissaan ja ihmeissään kaikesta muusta (iso kenttä, ratahenkilöt, tuomari, yleisö jne.) tuolla kisoissa, että ohjaajan seuraaminen tuppaa unohtua ja sitten tulee käännökset ym. vähän yllätyksenä. A-este oli tällä kertaa radalla vetävin este, viimeksi piti moikata tuomari. Juralle aletaan treeneissä palkata enemmän ohjauksiin tuloa ja lähtöö treenataan myös :D
Yllättävän hyvä ajatus sillä kuitenkin oli kontakteilla, nämä oli kuitenkin vasta toiset kisat agilityradoilla. Jura luisui myös naama edellä nurmen pintaa yhdellä radalla, olisi pitänyt malttaa antaa sen laskeutua kakkoshyppy ennen rintaman kääntöä, tosin oiskohan se sitten tullut jo päin ohjaajaa? Viimeinen rata olis ollu nolla, jos en olis hätäilly kepeillä. Siitäkin huolimatta sijoituttiin 1. sijalle, koska muutkaan eivät saaneet parempia tuloksia :D
Juran radat kisoista:
Lopputulemana näistä kisoista mietin, että hauska kisata ja treenata eri kehitysvaiheessa olevia koiria. Niitin kanssa on jo treenailtu vuoden verran yhdessä ja alan tuntea sen jo aika hyvin ja usein asiat, mitä kisoissa tulee esille on aika pieniä treenattavia asioita tai sitten koira tekee kaiken hienosti ja se treeninakki iskeekin mulle eli ohjata paremmin, liikkua paremmin, ajoittaa paremmin. Pystyä itse olemaan koiran osaamisen tasolla.
Sitten taas nuo nuoremmat koirat, niin niillä sitten onkin paljon enemmän asioita, jotka nimenomaan ovat koiran osaamattomuutta ja kokemattomuutta, ei osaa jotain asiaa vaikkapa ohjausta lainkaan, ei pysty tekemään esim. kontaktisuoritusta tai pysymään lähdössä siinä tilanteessa, paikassa tai siinä vireessä. Uskon, että koira kyllä yrittää parhaansa aina ja toimii sen mukaan, mitä on koulutettu tai jätetty kouluttamatta.
Kisoissa on kuitenkin hyvin paljon muuttuvia tekijöitä, joita treeneissä ei useinkaan ole esimerkiksi ratahenkilöt ja tuomari, heidän sijoittuminen ja liikkuminen radalla, kuulutukset, lämmityslaitteiden äänet, esteet ja pohja voivat olla erilaisia ja koko kisapäivän ja paikan tunnelma, hälinä sekä ohjaajan käyttäytyminen, kiire, jännittäminen.
Kisoista kuitenkin saa aina loistavaa tietoa omasta ja koiran sen hetkisestä tasosta ja osaa suunnitella treenejä. Ratojen videointi on mahtijuttu, koska eipä siinä tilanteessa aina ehdi havaita, että miksi joku asia ei onnistunut. Pelkästään kisaamalla ilman oikeisiin asioihin kohdistettua treeniä tulokset ovat enemmän tuurista kiinni (ehkä se tällä kertaa osuu kontaktille ja jospa se tänään pysyis siellä lähdössä). Kisaaminen on myös kovin pieni osa agilityharrastusta, joten kannattaa oppia nauttimaan treenaamisesta ja nimenomaan siitä täsmätreenaamisesta, miksi kuluttaa omaa aikaa ja koiran voimavaroja ratatreeniin, jos ongelma on jossain aivan muussa :)
Päätimme viettää kunnollisen joululoman ja ottaa Uudenvuodenkin vastaan kaikessa rauhassa. Kaksi viikkoa lomaa! Joskus on vaan niin ihanaa keskittyä omien koirien treenaamiseen tai olla treenaamatta, jos siltä tuntuu :D
No heti maanantaina, sunnuntai iltana pidettyäni viimeiset agilitytreenit omille koulutettaville otettiin kunnon agilitytreenit hallilla omille ja lainakoirille. Heti aamupäivästä treenailin saksanseisoja Juran kanssa. Instagramista löytyy videopätkä Jura
Sitten jatkoin Niitin ja Amigon kanssa. Niiden treeneistä tuli tehtyä myös pieni videokooste.
Ihan mukavasti sai alkulämpöä kahden koiran treeneissä. Käytiin siinä sitten syömässäkin välissä ja kun ei ollut kerrankin kiire mihinkään jatkettiin treenejä vielä shelttien Nastan ja Murun kanssa sekä omien labbisten Qelmin ja Pommacin kanssa. Nastan kanssa kisattiin 2-luokkaan ennen kuin se siirtyi Ellan ohjaukseen ja Murukin treenaa Roosan kanssa minun treeniryhmissä, joten oli helppoa vahvistella tutuille koirille niitä asioita, mitkä tiesin olevan tarpeen. Nastalle keppejä ja putkiin irtoamista ja Murulle liikesiedätystä kepeillä ja ohjaukseen tulemista. Pommac ja Qelmi pääsivät sitten vielä rallattelemaan radan pariin kertaan läpi. Voisin sanoa, että illalla tuntui vähän jaloissa tuo juokseminen.
Oltiin Niitin ja Qelmin kanssa kisaamassa ATT:llä 4.12 ja TSAU:lla 11.12. Hyviä ratoja molemmilla, Qelmillä harmittavaisia virheitä, johtuen siitä, että ratatyöntekijät kiinnostavat suunnattomasti. Yhdeltä nollaradalta olisi tullut luva, jos ei olisi heitetty ylimääräistä lenkkiä ratahenkilön kautta, johon tuhlaantui aikaa. Tähän siis paneudumme treeneissä joulutauon aikana :D
Niitin visiitti 2-luokassa jäikin lyhyemmäksi kuin olin ajatellut. Ensimmäinen luva saatiin 1-luokassa hyppäriltä helmikuussa ekoista kisoista. Loput sitten antoivatkin odottaa itseään loka- ja marraskuulle. Ratkottiin vähän ylikuumenemis- ja kontaktiongelmia ja oikotietä ei löytynyt, vaan treeniä, treeniä ja vielä kerran treeniä. 2-luokassa käytiinkin sitten vain viisi rataa peräkkäisinä viikonloppuina, joilta kaikilta tulos. TSAU:lla sitten tuplanolla ja nousu 3-luokkaan.
Tässä video hyppyradalta. Hetkellisesti jäädyin ja kadotin esteen nro 8, onneksi sekä minä, että koira paikannettiin se ajoissa eikä tullut virhettä. Etenemä tällä radalla oli 5,13m/s, joten ihan vauhdikasta menoa! Tällä suorituksella napattiin 1. sija ja luva.
Agilityradalla ei puomin kontakti mennyt toivotulla tavalla ja siitä hieman häkeltyneinä jatkoimme rataa, olin aivan varma, että tuomari olisi antanut kieltovirheen puomin jälkeiseltä hypyltä, joten teimme radan rauhassa loppuun ja otin A-esteen kontaktin tarkkaan. Ihmetys oli suuri, kun kaverit sanoivat, että rata olisi ollut nolla! No tulostaululla virheitä ei näkynyt, joten sitten vähän jännitti riittikö aika vai olisiko joku nopeampi. Aika riitti 2. sijaan Tuulia Liuhdon medi bortsu Juran (hyvä nimi koiralla) ollessa sijalla 1. Luokassa oli riittävän monta osallistujaa, joten serti oli totta ja niin vaan saadaan jatkaa kisaamista ensi vuonna 3-luokassa, huikeaa!!!!
Salon Koirahalli on perustettu marraskuussa 2011. Hallia vetää yrittäjänä Katja Taskinen.
Katja on suorittanut vuonna 2014 eläintenkouluttajan opinnot ja ammattitutkinnon ja on Suomen eläintenkouluttajat ry:n varsinainen jäsen. Koulutuksissa noudatetaan yhdistyksen eettisiä sääntöjä ja koulutusmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon eläinten käyttäytymisestä.
Koiraharrastuslajeista puuhataan lähinnä agilityä (labbikset Pommac maksi3, Qelmi maksi2, laina sheltit Amigo medi1 ja Niitti medi3, laina saksanseisoja Jura maksi1), Vesipelastusta (Pommac ja Qelmi avo). Qelmi ja Pommac ovat suorittaneet myös noutajien taipumuskokeen ja luonnetestin. Blogissa on tarkoitus kertoa meidän treeneistä ja kisoista sekä yleisesti koirahallin elämästä.
Koirahallin omat koirat ovat siis papparais cavalier Otto, nuoret labbispojat Pommac ja Qelmi sekä uusin tuokas lyhytkarvainen saksanseisoja Ryyppy. Otto viettää jo ansaittuja eläkepäiviä harrastuksista, nuoremmat ja lainakoirat vastaavat siitä ettei aika käy pitkäksi millään saralla. Harrastusten suhteen pyrimme olemaan varsin monipuolisia ja kokeilunhaluisia, labradorista ja seisojasta on moneen lajiin :)
